perjantai 26. huhtikuuta 2013

Hyvänmielenhevostelua

Näitä päiviä useammin, kiitoos!

Menin tänään tallille neljän jälkeen, koska minulla oli kolme hevosta liikutettavana: varsan juoksutus, Paulin kävelytys ja Lassen ratsastus. Ennen hevosten harjaamista siivosin kuitenkin vähän taas jätkien tarhaa. Nyt se alkaa olemaan lähes kokonaan siivottu kakasta, kunhan nyt viimeinenkin jääkökkäre sulaisi. Olenkin nyt lähes päivittäin sieltä ottanut uudet kasat pois.

Hevoset olivat onnekseni sisällä, koska päivemmällä oli ollut niin kamala keli. Kaikki olivat oikein tyytyväisiä, eikä niitä näyttänyt haittaavan sisällä olo. Loimet oli kuulemma kastuneet melkein läpi saakka päivän aikana, joten en ihmettele miksi oli niin ihanaa olla sisällä. Aloitin harjaamalla kaikki kolme hevosta: ensin varsan, sitten Paulin ja viimeisenä Lassen. Kaikkia harjasin reilu puoli tuntia ja irrotin talvikarvaa oikein antaumuksella. Miten siitäkin voi tulla ihmiselle niin hyvä mieli? Lisäksi toteutin pakkomiellettäni jokaisen hevosen kohdalla, nimittäin selvitin kaikkien jouhet oikein huolellisesti.


Kun hepat oli harjattu, laitoin vaaville suitset päähän ja juoksutin sen. Tehtiin paljon siirtymisiä ja ne sujuu kerta kerralta paremmin. Paulilla kävelin puolisen tuntia ja sekin oli ihan kiva. Mukavaa vaihtelua nämä muut hevoset kun olen nyt pari vuotta mennyt lähes poikkeuksetta Lassella.

Sitten oli Mussun vuoro. Ennen ratsastusta siivosin sen karsinan nopeasti, sitten varusteet päälle ja kentälle. Juuri kun pääsimme kentälle, alkoi satamaan, mutta se ei haitannut. Tiedättehän, sen kevään ensimmäisen sateen joka raikastaa ilman ja herättää maan eloon? Eihän siitä voi häiriintyä. Ja se sateen ääni ♥ Lasse oli kyllä vähän toista mieltä.... :D

Menimme kentällä melko vähän aikaa, koska se muistutti enemmän järveä ja Lasse joutui rämpimään uskomattoman paljon. Sen verran mentiin kuitenkin että ravailtiin jonkin verran ja nostin laukat molempiin suuntiin. Aluksi yritin vääntää jotain mutta sitten annoin vapaat ohjat ja sanoin että tee mitä tykkäät ja mene mistä parhaiten pääset. Lasse oli iloinen kun sai mennä ohjat löysinä. Sain siinä kesken ravien vision, että lähdetäänpäs maastoon kiertämään pikku lenkki. Ja sain todeta että The Lasse on palannut: menimme koko matkan löysin ohjin, vaikka siihen sisältyikin ravia ja pelottavia kohtia. Lasse oli mestarillinen ♥ Ensimmäistä kertaa viikkoihin yllätin itseni hymyilemästä oikein aidosti ja sydämeni pohjasta. Tässä on ollut niin paljon stressiä että en ole edes tajunnut. Mutta Lasse sai minut unohtamaan kaiken. Lasse on yltiösuloinen kun se näkee jotain jännittävää niin se pysähtyy ja kääntää päänsä kuin kysyen ratsastajalta: Oletko nyt ihan varma? TÄYSIN varma? Ymmärräthän että tuolla voi piileskellä sapelihammastiikereitä tai jotain vielä kauheampaa! Kun Lasselle kertoo että kyllä, olen varma, niin se puhaltaa ilmat keuhkoista ja hipsii paikan ohi :D

Pelottavin kohta reitillä: pätkä, jossa on kaiteet MOLEMMILLA puolilla tietä! 
Minua nauratti tämä tuoli kovasti :D Miten se on tuonne metsään eksynyt?

Toinen jännittävä kohta reitillä: junaradan alitus! Tällä kertaa Lassea pelotti kyllä enemmänkin tiessä oleva pienen pieni kuoppa....

Loppujen lopuksi lähdin tallilta kun kello oli melkein puoli yhdeksän. Ihanaa heppaterapiaa!


5 kommenttia:

  1. Toinen jännittävä kohta reitillä: junaradan alitus! Tällä kertaa Lassea pelotti kyllä enemmänkin tiessä oleva pienen pieni kuoppa....
    Huvittava otus sulla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin.... Sille kuopalle piti puhista ja kiertää se toiselta puolen tietä, kun taas junaradan alitus ei aiheuttanut mitään reaktiota :D

      Poista
  2. Mistäköhän oli tuo tuoli tuonne eksynyt... :D Se on kyllä jännä, miten hevoset monesti kyttää sellaisia asioita joita ei tulis pieneen mieleenkää niiden tuijottelevan. Sen oon laittanu merkille, että ekat lumen alta pilkistävät maaläntit on joka kevät yhtä ihmeellisiä. Ja Masi on sellanen, että ohi saa mennä vaikka mikä perävaunurekka ja se ei piittaa mitään. Mutta annas jos tienposkessa on kaatunut puu tai isompi kivi niin se on ihan kamalaa. Saati leikkiviä lapsia! xD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ne sulaneet kohdat on myös KAMALIA. Ne voi vaikka puraista varomatonta heppaa nilkkaan.... Meillä kauhua aiheuttaa juurikin jotkut kuopat maassa, ei mitkään sellaiset mitä pitäisi pelätä :D

      Poista
  3. Hehh ! Lasse on ihuna. Tänään aijjon hypätä esteitä jihuu !

    VastaaPoista