sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Onnea Lasse 16v!

Niin ne vuodet vierii ♥

lauantai 30. maaliskuuta 2013

Kuvapostaus eiliseltä

Kuvat eivät ole missään järjestyksessä. Kaikki kuvat on ottanut Sonja. Nämä kuvat ovat eiliseltä, josta tein myös videopostauksen, katso edellinen postaus.

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

En tippunut turhaan kun Sonja sai näin hienon kuvasarjan! 11

12

Kevennyskönötys... 13

Rakkausheppa ♥ 14

15

16

17

18

Suitsien virittämistä :D Possu söpöilee ♥ 19

20

21

22

Loppuun yksi Tuulin ottama kuva Sonjasta ja Lassesta pari päivää sitten. Eikö menekin hienosti? 23

Mikä on sinun suosikkikuvasi? Nyt on kuvat numeroitu niin on helpompi sanoa lemppari :)

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Videopostaus

Nyt olen saanut kauhean inspiraation tehdä videopostauksia, joten täältä pesee taas.




Uusi ulkoasu

Kevät tulee ja ulkoasukin muuttui. Mitäs pidätte? Ehkä tämä on hiukan liian kesäinen, mutta itse tykkään kovasti :) Vastatkaa sivupalkissa olevaan kyselyyn!

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Riekkumista liinan päässä

Miksei kukaan ole ikinä silloin kuvaamassa Lassen juoksutusta, kun heppa on villinä? Tänään olisi saanut mahtavia pukki- ja riekkumiskuvia.

Tarkoitukseni oli vain nopeasti juoksuttaa Lasse, sillä olin tulossa kakkostyöstäni (teen isäni firmassa laskutuksen) ja päälläni oli kollarit, tennarit ja paksu toppatakki. Otin Lassen liinan päähän ja mentiin kentälle.

Vauhkoontumisen jälkeen tukevassa asennossa :D

Alkuun Lasse meni tosi rauhallisesti eikä hötkyillyt mitään. Laitoin puomin juoksutusuralle ihan Lassen riemuksi, ja riemuhan siitä repesi :D Ensin Lasse pysähtyi puomin eteen ja katsoi minua O_O ilmeellä. Tuonko YLI pitää mennä?! Sitten puomi piti hypätä kuin isompikin este ja sen jälkeen lähteä hullua pukkilaukkaa eteenpäin. Lasse heitti niin valtavia pukkeja, etten enää yhtään ihmettele miksi silloin vuosi sitten tipuin vastaavasta :D Lasse näytti myös niitä sen vakio "röhkäisen, sinkoan, pukitan, poistun paikalta" -esityksiä. Päätinkin siinä, että pakko minun on käydä selässä, muuten Lasse on megainhottava huomenna, kun on Sonjan päivä. Parin onnistuneen kierroksen jälkeen heppa talliin, satula ja suitset päälle ja takaisin kentälle.

Eihän pieni hevonen meinannut pysyä ollenkaan nahoissaan! Se ei pystynyt kunnolla kävelemään kun energia pursusi yli. Siirryttiinkin aika pian raviin ja siinä Lasse rauhoittui, kun oli ensin esittänyt minulle varsin uskottavat lohikäärmepuhinat ja hienot etujalkojen ojennukset ennalta-arvaamatta. Laukassa hepo kulki jo vallan mainiosti, eikä edes yrittänyt enää keksiä mitään ylimääräistä ohjelmaa. On se kiva poni :)

Ainiin, tänään oli kevään ensimmäinen päivä kun ratsastin alusta loppuun pelkällä hupparilla, ja tarkenin hienosti! Aaah, kevät ja kesä tulevat! ♥

Loppuun vielä pari julkaisematonta kuvaa, jotka löysin kännykästäni.



Lapset tallilla. Suljen ne aina Lassen karsinaan ratsastuksen ajaksi, eikä koirat ihan hirveästi arvosta ajatusta :D

"Äiti älä jätä!!"

Toinen on vähän ollakseen....

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Hevoset 2013

Minä, kuten moni muukin, olen todennäköisesti lähdössä Hevoset 2013 -messuille  lauantaina ja/tai sunnuntaina. Kokoan tähän kaikki ne ohjelmanumerot, joista olen kiinnostunut, sekä ne osastot, joissa aion ainakin vierailla.

Lauantai 6.4.
Rotu- ja lajiesittely
Shire ja shetlanninponi

Nuo isot tupsujalat ja pienet poninpallerot on pakko nähdä! Haluaisin myös tietää lisää kyseisistä roduista, joten mikäpä sen parempi paikka messuilla kuin tämä.

Pas de Deux a la friisiläiset, Vitikkalan Rustholli
Luulen ettei minun tarvitse edes selittää, ehdottomasti ykkössyy miksi messuille suuntaan!

Agrimarket Tammer Trophy -esteratsastuskilpailu
Mikäli hallissa saa ja pystyy ottamaan kuvia, olisi kiva päästä kuvaamaan tällaisia isoja luokkia. Ja tottakai on hienoa nähdä taitavia ratsastajia ja hyviä hevosia.

Satulan sovitus
Mikäli tämä ei olisi päällekkäin friisiläisjutun kanssa, menisin varmasti katsomaan. Uskon että on mielenkiintoinen. Mahdollisesti sunnuntaina menen jos myös silloin messuille suuntaan.


 Sunnuntai 7.4.
Ongelmahevosen käsittely 
En ole ikinä nähnyt Vepsän hevosenkäsittelyä livenä, siksi tämä kiinnostaa.

Ravihevosen valjastaminen
Noloa myöntää, mutta en ole ikinä nähnyt kun ravuri valjastetaan, saati tehnyt sitä itse. Oppia ikä kaikki.

Kansan Liike Horsebic
Tahdon nähdä millaista tämä on käytännössä.

SK Naturen tekemät sidepullit, kaikki osastolle P 35! Siellä saattaa näkyä Lassenkin kuva ;) 

Osastot ja näytteilleasettajat, ne tärkeimmät
A 80, Börjes Tingsryd Kotimäki Finland
P 34, Esperar Miniatures
A 120, Finn-Tack Oy Ltd
U 50, Hevari Oy
P 42, Hevostaitoliitto ry
A 439, Parkanon Ratsutarvike
A 110, Porin Riding Sport ky
A 310, Ratsukellari Oy
A 430, Smart Riders
P 35, Suomen Clydesdale-Shirehevosyhdistys ry (täällä myös SK Nature!)
A 90, Viljar Shop
A 627, Vitikkalan Rustholli ky / Friesien van Vitikkala


Mitkä esitykset ja osastot te lukijat haluatte ehdottomasti nähdä? 


lauantai 23. maaliskuuta 2013

Shoppailuvideopostaus!

Käytiin Petran kanssa vähän shoppailemassa ;) Enjoy!

torstai 21. maaliskuuta 2013

Video maailmalta - We are equestrians

Kaverini oli linkittänyt Facebookin kivan videon, jonka haluan jakaa teidän kanssanne. Itse sain tästä jotenkin varmuuden siitä että olen valinnut oikean lajin, vaikka lähiaikoina olen meinannutkin siirtyä kultakalojen keräilijäksi. Video on mielestäni hienosti toteutettu vaikka aihe onkin aika kulutettu.

Though, at the end of day, we always know
our friend will be with us until the end
and that the passion will never stop flowing in our veins.



keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Harrastuksen tähtihetkiä....not.

Lasse oli tänään niin raivostuttava, että jätän ihan suosiolla kertomatta mitä tehtiin. Yritys oli vääntää koulua, mutta kimpoiluksihan sekin meni. Meinasin tippua kolme kertaa ja muuta kivaa. Loppujen lopuksi tilanne meni siihen että pysäytin Lassen ja itkin varmaan 10 minuuttia selässä. Ai miten niin olen väsynyt?

Tuli siinä sitten pohdittua kaikenlaista, ja raha-asioihinhan ne ajatukset menivät. Olen maksanut Lassen kaikki kulut nyt reilu vuoden verran (siitä lähtien kun sain töitä), ja on tullut huomattua, miten helppoa oli kun äiti maksoi vielä kaiken. Äiti siis maksoi kaikki Lassen tallivuokrat, kengitykset, eläinlääkärit ja osan varusteistakin. Jos halusin välttämättä esimerkiksi jonkin satulahuovan, sen ostin itse. Äiti oli kuitenkin pääsponsorini. (Kiitos äiti ♥)

Huoletonta teiniaikaa. Toisinaan kaipaan tätä.

Kun aloin maksamaan itse Lassen kulut, huomasinkin että hevosenpito oikeasti vaatii rahaa. Enää en pystynytkään ostelemaan mitä huvittaa. Jotenkin se ajatus tuli yllätyksenä, että tallivuokra on saatava kasaan joka kuukausi. Ei auta sanoa tallinpitäjälle että "mutku ei mulla oikein oo rahaa..." Varusteita ei voi hankkia niin paljoa kuin sielu sietää, vaan on oikeasti mietittävä että onko tavara välttämätön.

Lasse pitäisi raspata. Ja haluaisin sille ammattilaisen sovittaman satulan. Hierontakaan ei olisi pahitteeksi. Ja tunneillekin menisin mieluusti. Ratsastuskypäränikin on jo nähnyt parhaat päivänsä ja ollut päässä tippuessani, joten sekin pitäisi uusia. Nyt kun olin pari kuukautta työttömänä, oli hevosenpito todella haasteellista rahallisesti ja kaikki kulut piti tiputtaa minimiin. Ensimmäisenä noista rästihommista aion soittaa Lasselle raspauksen, heti kun saan palkan. Hieronta ja ratsastustunnit ovat kuitenkin sellainen bonus, että koska ne eivät ole välttämättömiä, ne siirtyvät eteenpäin. Ja satulakin on niin kallis hankinta että sitä tulee tuskin ihan heti hankittua.

Äiti ♥

Te, joiden vanhemmat kustantavat harrastuksen: kiittäkää heitä! Itsekin olen äidille ikuisesti kiitollinen, kun auttoi minut tähän mahtavaan harrastukseen rahallisesti ja muutenkin. En olisi millään pystynyt pitämään Lassea ilman äidin tukea.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

"Rentoa" maastoilua

Olin tänään kuvaamassa Niinisalossa ensin kisoja, sitten Petraa ja Heidiä. Tallille tullessani olin aika väsynyt ja ajattelin että lähden Lassen kanssa rentoon maastoon. Jotenkin pääsi unohtumaan että Lasse ja rento maasto eivät sovi samaan lauseeseen.

Lähdimme kiertämään yhden lähilenkin ja kävimme laukkaamassa suoralla. Alkumatka meni ihan hyvin, joskin Lasse oli aika innoissaan. Se ei kuitenkaan pomppinut tai säheltänyt mitään. Näimme jopa kaksi ihmistä ja koiran ja Lasse ohitti ne kiltisti.

Kävelimme kuitenkin hieman liian pitkät välikäynnit ja Lasse ehti hermostumaan täysin. Kun otin ohjat käteen, Lasse alkoi kimpoilemaan. Onneksi ei tällä kertaa niin pahasti kuin yleensä. Ravailtiin sitten hetki ja suoran alussa nostin laukan. Se meni ihan yllättävän hyvin ja uskalsin jopa vähän keventää istuntaa. Suoran päässä käännyimme ympäri ja olin ajatellut että laukataan takaisin. No, kimpoilu alkoi taas, eikä Lasse voinut ottaa yhtään käyntiaskelta rauhassa, joten menimme sitten pikkuista ravia koko suoran. Olin ennen rohkeampi ja Lassen alkaessa hömpöttää noin annoin vain ohjat ja käskin sen täyteen laukkaan. Yleensä tämän jälkeen Lasse rauhoittui. Nykyään en uskalla edes ravata kunnolla Lassen ollessa tuossa mielentilassa :D

Pääsimme kunnialla ja hengissä kotiin, ja päätin vääntää vielä hetken kentällä. Lasse oli tosi hyvä! Se vastasi todella hyvin pohjeapuihin ja laukkasikin rauhassa. Minä yritin keskittyä istuntaani ja paikoitellen oli erittäin luonnollinen olo selässä. Loppuverryttelin Lassen vielä ja sitten se pääsi takaisin talliin. Minun pitäisi nyt alkaa laittamaan kisakuvia koneelle ja toiseen blogiini, mutta saattaa olla että se jää huomiselle.

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Ensimmäinen elämäni hevonen, Bella

Bella oli pieni musta lämminveritamma, joka hurmasi minut heti ensi näkemällä. Haluankin jakaa meidän tarinan (lyhennetyn version) kanssanne. Alla oleva musiikki kuvaa hyvin tuntemuksiani tällä hetkellä.


Näin Bellan ensimmäisen kerran kun se muutti seuran tallille. Silloin ihailin sitä vain kauempaa, koska niihin aikoihin kynnys kysyä yksityishevosen omistajalta hoitohevosta oli suuri. Kuitenkin jo silloin ihailin kuinka kaunis Bella oli. Omistaja vei sen kuitenkin jonkin ajan päästä toiselle tallille, eikä ollut tietoa että kuinka pitkäksi aikaa.



Voi sitä riemun päivää kun Bella olikin joskus muuttanut takaisin seuralle! Kerran rohkaisin mieleni ja kysyin että saisinko putsata Bellan varusteita (tai jotain vastaavaa, tarkkaan en muista). Sain kuin sainkin luvan ja siitä lähtien putsasinkin niitä ahkerasti. Putsasin myös ruokakippoa, harjoja, harjasin Bellaa tai kaikkea tällaista yleistä. En uskaltanut edes kysyä että saisinko joskus ratsastaa (ajat ovat tästä muuttuneet paljon), enkä pitänyt sitä edes oikeastaan tarpeellisena. Olin tyytyväinen tilanteeseen ja silloinen omistajakin sanoi sitä, että sain hänen luottamuksensa sillä etten kinunnut ratsastamaan. Kerran hän sitten kysyi että haluaisinko alkaa hoitamaan Bellaa ihan virallisesti, ja halusinhan minä! Olin aivan onneni kukkuloilla, vaikka Bella oli "vaan ex-ravuri, joka ei edes osannut mitään".

 
Muistan vieläkin sen suuren päivän, kun omistaja pyysi minua kävelemään Bellalla loppukäynnit. Se oli yksi elämäni kohokohtia. Tästä on olemassa kuviakin, mutta en löytänyt niitä tähän hätään mistään.

Jonkin aikaa hoidin Bellaa ihan vaan niin että kävelin joskus loppukäyntejä ja muuten pidin varusteet yms puhtaana. Varusteiden puhtaanapito oli minulle kunniatehtävä, ja harvassa oli ne kerrat kun Bellan varusteet olivat likaiset. Tuosta pienestä lämminverisestä tuli pikkuhiljaa ystäväni, jolle kerroin kaiken ja johon luotin. Pikkuhiljaa sain alkaa ravaamaankin tammalla ja muistan miten kamala ravi sillä oli verrattuna ratsastuskoulun suomenhevosiin. Olin varma että vatsakaluni vaihtavat paikkaa :D Laukka Bellalla oli kuitenkin ihanan rullaavaa, niinkuin lämminverisillä usein on.


Aloin vuokraamaan Bellaa ja sain tehdä sen kanssa kaikkea: käydä maastossa, hypätä, mennä ilman satulaa jne. Bellan aikana sainkin lempinimen Apina koska B:n aikana opin istumaan ilman satulaa hevosen kuin hevosen selässä ja meninkin mieluiten ilman satulaa. En tippunut tuohon aikaan millään, varsinkaan Bellalta.

Maastossa Bella oli aivan ihana: se meni toki kovaa, mutta ei ikinä tehnyt mitään arvaamatonta. Sen kanssa oli ihanaa mennä täyttä laukkaa ja sen jälkeen kävellä, kun se ei ikinä lähtenyt käsistä. Bella rakasti hyppäämistä eikä kieltänyt muistaakseni koskaan.

Bella oli kaikkeni.

Eräänä päivänä koulusta kävellessäni kaverini soitti ja kysyi että miksi Bella on myynnissä. Nauroin hänelle että eihän ole, olet erehtynyt. Laitoin kuitenkin omistajalle viestin, että eihän tämä ole totta. Vastauksen saatuani vatsani oli kääntyä ympäri. Bella oli oikeasti myynnissä. Alkoi kuumeinen soittaminen äidilleni ja isälleni. Halusin Bellan. Kyselin lähiseutujen tallipaikkoja läpi ja yritin löytää riittävän halvan. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt. Kuljin kuin sumussa, ja eräänä päivänä Bella haettiinkin pois. Muistan vieläkin kuinka itkin itseni uneen sinä iltana ja menin kouluun silmät turvonneina ja punaisina seuraavana aamuna. Olin vihainen ennenkaikkea itselleni kun en pystynyt pitämään Bellaa itselläni.


Kuitenkin kohtalo johdatti meidät takaisin yhteen. Uusi omistaja ei pystynytkään maksamaan Bellan ostohintaa ja tamma palautui takaisin omistajalleen. Olin onneni kukkuloilla! Jatkoin taas Bellan vuokraamista siitä mihin jäätiin. Kävimme jossain vaiheessa estekisatkin ja sijoituimme kolmansiksi. Olin niin ylpeä pikkutammasta. Elin taas unelmaani. Bella muutti välissä toiselle tallille ihan lähelle, mutta jossain vaiheessa taas takaisin seuralle.


Omistaja myi Bellan toiselle, koska hän halusi kehittyä ratsastajana, mutta minä jatkoin kuitenkin vuokraamista ja hoitamista edelleen, koska Bella pysyi samalla tallilla. Jossain vaiheessa aloin huomaamaan että junnasin ratsastuksellisesti samalla tasolla, enkä päässyt enää kehittymään. Aloin miettimään samaa mitä Bellan entinen omistaja. Nuorena ja hölmönä tein sen virheen että päätin lopettaa Bellan vuokraamisen, että pääsisin kehittymään. Sydämeni särkyi kun lopetin vuokraamisen, mutta uskottelin itselleni että se olisi parhaaksi minulle ja Bellalle. Sain ylläpitoon toisen hevosen, ja jossain vaiheessa Bella muutti pois, Turun lähelle. En nähnyt rakastani enää koskaan.


Kun aloin tätä postausta kirjoittamaan, mietin että haluan nähdä Bellan vielä joskus. Haluan vielä kerran silittää sitä, ehkä käydä selässä. Palata ajassa monta vuotta taaksepäin. Mutta huomaatte varmaan, että kirjoitin ensimmäisen lauseen menneessä aikamuodossa. Halusin tietää kuka Bellan omistaa nykyään ja menin Hippoksen Heppajärjestelmään. Sainkin lukea sieltä tiedon joka laittoi kyyneleet valumaan poskilleni: Bella on kuollut. Vielä näin monen vuoden jälkeen itken kun muistelen yhteistä ihanaa aikaamme ja sitä, että heitin sen menemään. Toivon että Bella on saanut arvoisensa lopun eikä se ole joutunut kärsimään. Se hevonen oli luonteeltaan puhdasta kultaa.
 

Bella opetti minulle vastuuta ja sitä, että hevosesta voi saada ystävän. Se opetti minut ratsastamaan ja rakastamaan kaikenlaisia hevosia, rotuun katsomatta. Bella on osasyy siihen miksi minusta tuli tällainen kuin tuli. Kiitos kaikesta, lepää rauhassa rakas ♥
 


 
 





 



Kysymyspostauksen vastaukset

Tässä nämä, olkaa hyvät. Olisin toivonut vähän enemmän kysymyksiä mutta näillä mennään.

Voisitko luopua Lassesta?
En haluaisi, mutta pakkohan siitä on joskus luopua. Se on kuitenkin elämäni hevonen, jolle haluan taata arvokkaan lopun kun sen aika tulee. Mutta jos tällä kysymyksellä tarkoitettiin myyntiä, niin en voisi myydä Lassea. Minulta se lähtee ainoastaan taivaslaitumille.

Pelkäätkö joskus Lassen kyydissä? Pelkäätkö olla Lassen kyydissä?
Kyllä, varsinkin maastossa kun se alkaa loikkimaan. Muuten en juurikaan pelkää, vaan ehkä enemmän jännitän jos hevonen on ihan villi.

Menettekö kesällä kisoihin?
Ei mennä, emme kisaa :) Sonja saattaa jotkut kisat Lassella käydä.


Ensimmäiset estekisamme vuonna...2008? Luokka oli huimat 50cm!


Haluaisitko toisen hevosen? Millaisen? Haluaisitko joskus Lassen rinnalle toisen hevosen?
Haluaisin mutta se ei olisi todellakaan järkevää :D Ei ajallisesti eikä varsinkaan rahallisesti. Friisiläisen tai jonkin erikoisemman värisen hevosen haluaisin.

Kuinka paljon kuukaudessa menee rahaa Lasseen?
Hmm... Riippuen mahdollisista varusteostoksista, eläinlääkäri- ja kengityskuluista jne. Mutta jos mitään erikoista ei tule niin alle 300e. 

Mikä on suurin haaveesi?
Äh, en tiedä :D Jos puhutaan yleisesti, niin se että saisin elää hyvän elämän rakkaitteni kanssa. Jos puhutaan materialisesti, niin kyllä minä haluaisin omakotitalon maalta isolla tontilla ja hevosenpitomahdollisuudella. 

Kolme lempiblogia?
Eniten odotan postauksia varmaankin Petralta, Janitalta ja Bessieltä. Olen kyllä aika laiska kommentoimaan :D 

Käytkö usein baareissa yms juomassa?
En käy. En ole ollut ikinä humalassa. Baarissa olen tainnut käydä alle viisi kertaa, äkkiseltään tulee mieleen kaksi kertaa. 

Millainen on normaali liikutusviikko Lassella? Millainen on Lassen liikutusviikko?
Ei meillä oikein ole "normaalia" viikkoa. Useimmiten mennään koulua, sitten on vapaapäiviä pari ja joskus juoksutetaan. Myös Sonja ratsastaa Lassella aina silloin tällöin.

Minne haluaisit matkustaa, miksi?
Vaikka minne! Sinne missä on lämmin :D Ei vaan, tällä hetkellä kaipaan taas mielettömästi Englantiin. Se maa on lumonnut minut täysin ♥

Kuinka monta vapaapäivää Lassella on?
Riippuu viikosta :)

Onko sinulla parasta kaveria, kuka?
On minulla. Silja, Salla ja Noora. Ja Pete ja äiti tietenkin.

Mikä hevonen (muu kuin Lasse) on saanut sinut hymyilemään pahoina päivinäsi?
Ensimmäisenä tuli mieleen lämppäritamma Bella ja sen jälkeen tilastoruuna Lörvä.



Koulu vai Esteet?
Koulu

Poni vai hevonen?
Molemmat!

Pokkari vai Järkkäri?
Järkkäri.

4. Onko sulla pokkari vai järkkäri ? On sull kyll järkkäri :D Mut minkä merkkinen ?
Molemmat löytyy :) Molemmat kamerani ovat Canoneita.

Estevalkku vai koulu?
Koulu

Teetkö bannereita muille? 
Jos joskus olisi aikaa niin mikä ettei.

Millä ohjelma teit bannerin? Miten teit ton yläkuvan (Täysiveristä elämää)?
Gimpillä.

Jos joutuisit vaihtamaan Lassen niin minkä rotuiseen vahtaisit/ mihin hevoseen?
Friisiläiseen tai johonkin "erikoisempaan" rotuun.

Mikä on hirvein kokemus Lassen kanssa, entä parhain?
Molempia on monta. Kamalimpia on se kun Lasse joskus karkasi kun olin uittamassa sitä ja juoksi melkein tallille saakka. Tiellä kulki autoja ja olin ihan varma että jotain sattuu. Myös puikkoluun murtuminen oli kamala, samaten sitä seurannut klinikkareissu. Muistan vieläkin sen epätoivon. 
Parhaimpia hetkiä on valtavasti. Se oli ehkä hienoin kun tajusin että Lasse luottaa minuun. 

Mitä teet sun uudessa työpaikassa? 
Tällä hetkellä olen vielä ihan aloittelija ja teen sitä mitä pystyn :D Tähän mennessä olen pakannut paketteja, ajanut trukkia ja liimaillut tarroja. 

Mitä sun koirille kuuluu? 
Molemmille kuuluu ihan hyvää. Saimi toipuu valeraskaudesta ja Mokoma on onnellinen kun Saimi tuli taas kotiin äidiltä.



Ootko koskaan mennyt lassella pulkkaratsastusta?
En ole, mutta haaveissa on ;)

Lempiponirotu?
Shettis!

Lassen säkä?
Possu on noin 156cm korkea.

Maaaaaaaailman paras karkki? (Oletan että syöt joskus karkkia :D)
En osaa vastata :D Suklaa ja irtokarkit ♥ EDIT. Irtokarkeista kaikki kirpeät värikkäät varsinkin. MissäX -karkit on parhaimmpia, niitä on aina saatava Filmtownista paaaljon! Mustia karkkeja inhoan. 

Missä kuussa olet syntynyt?
Huhtikuussa, kolmas päivä, eli mulla on kohta synttärit!

Minkä värisen hevosen haluaisit?
Mustan tai jonkin kirjavan tjv. Jonkin erikoisen!

Oletko värjännyt ikinä hiuksiasi?
Olen, tälläkin hetkellä väri päässä. Oma värini on kuitenkin hyvin lähellä tätä nykyistä värjättyä.

Onko sinulla lävistyksiä?
Ei, ei edes korvakoruja!

Lempihevosrotu?
Täykkäri, friisiläinen ja shetlanninponi

Oletko ratsastanut Petran hevosilla? 
Urcon, Zeuksen ja Uffen selässä olen ollut.



Lempijäätelö;)?
Vanhanajan vanilja tai mangomeloni tai suklaa tai suklaanougat tai.....

Minkälainen talo teillä on (omakotitalo, rivitalo, paritalo jne)?
Pieni omakotitalo keskustan lähellä.

Olitko hyvä koulussa?
Nääh, en kai :D Olen ollut aina enemmän käytännön ihminen kuin teorian.

Kuka keksi nimen Saimille ja Mokomalle?
Saimille keksittiin äidin kanssa yhdessä, Mokomalle Peten kanssa.

Oletko hypännyt ikinä maastoesteitä?
Onhan niitä tullut hypittyä. Ei tosin Lassella.

Korkein hyppäämäsi este?
Lassella 125cm pysty on tullut pari kertaa ylitettyä.



Mitä väriä keräät Lasselle pääosin?
Tummansinistä. 

Entä mitä välttelet?
Pinkkiä yms :D

Minkä merkkinen satula Lassella on?
Kieffer.

Tykkäätkö kerätä tietyn värisiä varusteita?
Tykkään, ehdottomasti!

Jos Lasse olisi tamma, teettäisitkö sillä varsan? 
Teettäisin, jos löytäisin sopivan orin. Olenkin usein harmitellut kun maailmaan ei voi tulla pikkuLasseja :(

Onko Lassella koskaan ajettu? Haluaisitko kokeilla?
Ei ole ajettu, enkä tiedä haluaisinko edes kokeilla :D Luulen että lopputuloksena olisi ruumiita ja vääntyneitä kärryjä...

Miten sait tuon pikkukuvakkeen tuonne välilehtiluetteloon (pystyssä oleva musta hevonen)?
Bloggerin ulkoasumuokkauskohdasta, favicon-painikkeesta.