maanantai 31. joulukuuta 2012

Vuosi 2012 kuvina

 Meinasin tehdä tästä tallipäivästä videopostauksen, mutta nyt jo koko aamu on mennyt niin takapuolelleen että voi olla että videopostaus jää tekemättä. Olen nyt monta päivää meinannnut tulla kipeäksi (kaikki tietää sen tunteen, kun on varma että noniin nyt alkaa kuume nousemaan, päätä särkee, lihaksia ja niveliä pakottaa, kurkku on kipeä jne), mutta en ole tullut. Lisäksi lopputilini tuli tänään ja odotin että se olisi ollut noin 700e suurempi. Ulkona sataa räntää ja tukkakin on huonosti. Saanko mennä takaisin nukkumaan? :D

Mutta tähän postaukseen. Kai minäkin kun kaikki muutkin. Eli, tässä tulee kuvina ja lyhyenä selostuksena meidän vuotemme.

Tähän vuoteen mahtui paljon niin iloja kuin surujakin. Lassen jalat vaivasivat aika paljon tänä vuonna, ensin toukokuussa ja sitten lokakuussa. Alkuvuodesta menimme paljonkin ilman varusteita, mutta kun maaliskuussa tipuin Lasselta niin ilman varusteita meno jäi.

Huhtikuussa Lasse toimi ihan huippuhyvin. Siljakin uskaltautui kokeilemaan hyppäämistä sillä. Toukokuu ja osa kesäkuuta meni Lassen jalkojen takia sairastellessa. Menimme naimisiin toukokuun 19. päivä.

Juhannuksena Lasse muutti kesälaitumelle isäni luokse ja samalla pakkasimme kamat Petran tallilta, koska laidunkauden jälkeen oli edessä muutto uudelle tallille. Kesä-, heinä- ja elokuu menikin laitumella. Sonja hoiti Lassea oikeastaan koko kesän.

Syyskuun alussa Lasse muutti uudelle tallille. Sopeuduimme hyvin uudelle tallille, ja vaikka tallilla on joskus yksinäistä, on paljon helpompaa kun Lasse asuu nyt niin lähellä minua.

Koko lokakuu meni Lassen osalta sairastaessa ja olin jo luopumassa toivosta kun haavat ei meinannut parantua. Niistä kuitenkin selvittiin, ja marraskuussa päätin etten käytä enää kuolaimia Lassella, koska se toimi paremmin ilman. Silloin kokeilimme myös ensimmäisen kerran ohjasajoa ja se sujui mainiosti! Joulukuussa saapui meidän mittatilaussidepullit, jotka valitettavasti hiersivät turpahihnasta. Olenkin nyt etsinyt lampaankarvapehmustetta siihen. Joulu-marraskuussa aloimme käymään taas tunneilla. Olen uskaltanut nyt taas mennä pari kertaa kaulanarulla. Vuoden muutama viimeinen viikko on mennyt varsin rennoissa merkeissä. Toivottavasti ensi vuonna Lasse sairastelisi vähemmän ja pääsisimme puuhaamaan kaikenmoista kivaa.

Tammikuu






Helmikuu






Maaliskuu






Huhtikuu







Toukokuu







Kesäkuu





Heinäkuu




Elokuu





Syyskuu











Lokakuu




Marraskuu





Joulukuu









Kuvia on ottanut minä, Petra, Jenny, Pete ja mahdollisesti joku muukin.

lauantai 29. joulukuuta 2012

Rentoilupäivä

Eilen olin tallilla oikein rentoutumassa. Kävin ensin hoitamassa Petran hevoset, kun Petra itse on reissussa. Sitten menin Lassen luokse ja olin pitkästä aikaa tallilla oikein ajan kanssa.

Lassellahan tosiaan hiersi ne sidepullit nenäpiihin pienen haavan, joten päävehkeitä en oikein voinut käyttää. Arvaatteko siis mitä teimme? Menimme ilman varusteita!! Minulla oli henkisenä tukena kyllä riimu ja westernohjat jotka sidoin yhteen, mutta niitä en joutunut kertaakaan käyttämään! Kaulanarulla menimme sitten pääosin käyntiä ja ravia, mutta myös laukkoja ihan hiukan molempiin suuntiin. Tulin heti alas selästä kun tuntui todella hyvältä, sillä tiesin, että pienikin epäonnistuminen ajaa uskallukseni takaisin koloonsa. Lasse oli ihana!

© Petra

Kun tulin alas, ohjasajoin Lassea vielä hetken. Ohjat kiinni riimuun ja eikun menoksi. Ohjat olivat inan liian lyhyet, mutta toimivat ihan riittävän hyvin. Ja Lasse vasta hyvin toimikin! Ei pienintäkään yritystä venkoilla mihinkään suuntaan. On se vaan superponi ♥

© Petra

Kokeilin Lasselle uusimpia Hevarin-ostoksiamme, eli kylmäyssysteemeitä! Otan näistä kuvan heti kun muistan ottaa kameran mukaan tallille. Eilen vaan totuttelimme töppöseen yksi kerrallaan ja ihan hetken, sillä nämä hökötykset ylettyvät yli polven ja tulevat ihan ruununrajaan kiinni. En siis varsinaisesti vielä kylmännyt eilen. Lasse ei sanonut mitään, onneksi. Tosiaan, esittelyä tulossa kunhan saan paremmin kokeiltua ja kuvattua.

Saatuani Lassen hoidettua menin auttamaan erästä tallimme hevosenomistajaa nuoren suomenhevosorinsa(syntynyt 2010)  kanssa. Varsa ei oikein tahtonut juosta liinassa, joten pyysin saada lupaa kokeilla saisinko minä sitä toimimaan. Alkuun varsa ei tahtonut yhtään tajuta mitä hain takaa ja teimme ensin hetken aikaa talutusharjoituksia. Kun minä kävelin, varsan piti kävellä perässäni. Kun pysähdyin, senkin oli pysähdyttävä. Pari kertaa se koitti jatkaa matkaa minun pysähtyessä, mutta aika nopeasti tajusi jutun juonen, ja sen jälkeen alkoi juoksutuskin sujumaan. Pyysin sitä pääosin kävelemään, koska se oli vähän vaikeaa sille. Otimme myös ravia, ja se meni jo tosi hienosti lopussa. Juoksutuksen jälkeen kokeilimme ihan varovasti että mitä varsa sanoo jos ihminen makailee sen selän päällä. Punttausvaiheessa se vähän hätkähti, mutta kun makoilin mahallani selässä, se oli ihan rauhassa ja rentona. Kokeilimme kaksi kertaa ja annoimme olla - meni sen verran hienosti. On se vaan symppis ja fiksu varsa! Ihan tekisi mieli ostaa varsa itselle, vaikken suomenhevosista ikinä ole pahemmin välittänyt :D Onneksi ei ole rahaa!


Ainiin, kävin eilen paikallisessa Agrimarketissa ja myyjän (terveisiä vaan Sanna jos luet ;)) kanssa tuli sitten puhetta puutsien tarpeellisuudesta. Kun sanoin että minulla on täykkäri joka polkee aina ruununrajansa rikki jos ei ole puutseja hangessa, niin myyjä sanoi että juu tietää meidät, että hän lukee meidän blogia! Todella kummallinen ajatus, miten meidän kahden ihan nobodyn blogia viitsii joku paikallinen lukea :D Mutta toisaalta, meillä on jo 239 lukijaa+anonyymit. Ja olen melko varma että moni meidät tunteva/tietävä on tätä blogia ainakin joskus lukenut. Onko muille bloggaajille selvinnyt tällä tavalla ihan "puskista" että joku tuttu tms lukee blogianne?

torstai 27. joulukuuta 2012

Blogitauolta palailua

Nyt kun on joulustressit stressattu, syöty mahat täyteen kinkkua ja nautittu hyvästä seurasta, voi taas pikkuhiljaa palailla blogin pariin.

Lasse on viettänyt myös joululomaa. Viimeviikolla Silja liikutti Lassen pari kertaa, mutta itse olin ennen tätä päivää selässä viimeksi kun otettiin tonttukuvia. Eilen kävin juoksuttamassa Lassen Peten kanssa. Alkuun Lasse ei meinannut toimia millään. Se vain yritti poistua paikalta ja aina tallille päin kiihdytti ja sitten pomppujen kautta pysähtyi. En saanut sitä millään menemään kunnolla. Pyysin sitten Peteä, että tulee siihen kohtaan seisomaan missä Lasse aina vauhkoontuu. Aina kun huomasin että Lasse oli aikeissa pysähtyä, käskin Peten läpsyttää käsiä yhteen. Ehkä kolme kertaa Lasse kokeili että jos poistuisi, mutta sen jälkeen se kulki täydellisesti joka askellajissa! En muista onko se ikinä mennyt juoksutuksessa niin hyvin. Alan uskomaan että Pete on jonkin sortin hevoskuiskaaja ;)

© Krista

Tänään Krista tuli kanssani tallille, eli kuvia tiedossa lähiaikoina! Ensin ratsastin Lassen pellolla ja sitten päästin sitä vielä irti sinne. Meillä oli tosi hauskaa, Lassekin sai hiukan päästellä ;) Ratsastuksen jälkeen huomasin, että sidepullien turparemmi oli hinkannut Lassen nenäpiin auki. Perhanan perhana. Lasse oli kyllä painava kädelle ja jouduin välillä pidättämään vähän kovemmin, että kai herran herkkä iho on ottanut siitä nokkiinsa. Nyt pitää sitten keksiä jotain siksi aikaa että haava parantuu. Lisäksi pitää ostaa lampaankarvapehmuste turpahihnaan, vaikka en niistä tykkääkään. Jos jollakin on myydä edullisesti turpahihnan lampaankarvainen pehmuste (ei siis mitään synteettisiä), niin ilmoittakaa!

Shoppailin ennen joulua taas Hevarilta, hups. Siellä oli niin kätevän näköiset kylmäyssysteemit, että oli pakko ostaa kun maksoikin niin vähän! Nämä esittelen kun saan ne koeajettua.

Huomenna ja lauantaina olen menossa Petralle auttamaan tallilla, kun Petra lähtee Turkuun. Jippiii, pääsen pitkästä aikaa kunnolla tallihommiin!

Inhoan kirjoittaa näitä sekametelipostauksia. Kiitos ja anteeksi.

Ps. Mitä mieltä uudesta ulkoasusta? Otsikko on sama pienillä muutoksilla kuin ennen jouluakin.

maanantai 24. joulukuuta 2012

Luukku 24

Iloista joulua Täysiveristä elämää -blogin lukijoille ja vierailijoille sekä iso kiitos menneestä vuodesta! 
Olette olleet ihanan aktiivisia :)


Viimeisessä luukussa saatte ihastella Petran ottamia kuvia(paitsi ensimmäinen, sen otin itse) tontusta ja sen hepasta. Ihana Lasse ♥



Lasse ei ollut yhteistyökykyinen mutta tästä näkee edes vähän tämänhetkistä rakennetta :) Lihaksia saisi olla enemmän mutta nyt ei ainakaan kylkiluut törrötä! Ensimmäistä kertaa koko meidän yhteisen taipaleen aikana voin sanoa että Lasse on nyt sopivasti lihava. Tämä vuosi on mennyt todella paljon sairastellessa molempien osalta, joten lihakset on molemmilta pudonnut ja läskiä tullut tilalle...

Possu ei arvostanut heiluvaa tupsua....

....jonka seurauksena tällaisia kuvia oli monta :D





Kun Lasse ei halunnut hymyillä, minä vähän avustin sitä.