keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Uusia kujeita!

Töissä ollessani aloin pähkäilemään että mitä sitä tekisi Lassen kanssa tänään, kun ei aina jaksaisi mennä kentällä vaan, eikä maastoonkaan pääse enää kovin myöhään kun pimeä tulee jo neljän maissa. Sain sitten jostain älyväläyksen että minähän opetan Lassen ohjasajoon!

Tallilla sitten vain tuumasta toimeen. Laitoin Lasselle suitset hackamorella, ratsastusvyön johon laitoin kannusremmit lenkeiksi ja kaksi juoksutusliinaa ratsastusvyöhön kiinni ja menimme kentällä. Kentällä laitoin liinat kulkemaan molemmin puolin kannusremmien läpi hackamoreihin kiinni. Ensin totutin Lassen ihan vain siihen että seison takana, eli en vaatinut muuta kuin pysymistä edessäni. Tämä selvä. Liikkeellelähdössä Lasse oli yhtenä suurena kysymysmerkkinä, kun olin ihan väärässä paikassa normaaliin verrattuna. Pari kertaa se yrittikin kääntyä katsomaan että mitä puuhaan, mutta johdateltuani hiukan (menin vierelle kävelemään hetkeksi) se tajusi mitä hain takaa. Sitten se huokaisi syvään ja lähti kävelemään kiltisti edelläni. Ja minä kehuin kuin heikkopäinen, muttakun toinen oli niin suloinen ja taitava ♥

Kokeilimme suunnanvaihtoja, pysähdyksiä ja parin askeleen peruutuksiakin. Lassesta huomasi että se oli vähän ihmeissään mutta päätti siitä huolimatta luottaa minuun. Mentiin noin 20 minuuttia, kunnes totesin että siinä on riittävästi tälle päivälle uutta juttua.

Kävimme nopsaa tallissa ottamassa ratsastusvyöviritys pois ja laittamassa ohjat ja menin selkään ilman satulaa. Menimme puolisen tuntia kentällä. Ravailin alkuun paljon ja yritin istua mahdollisimman hyvin. Lasse liikkui todella hyvin ja energisesti. Laukassa se oli jo melkein liiankin energinen :D


Hevostalli.netissä keskusteltiin siitä että onko hackamore kuolain ja että se on kamalan kova. Haluan sanoa lyhyen mielipiteeni asiaan täällä blogissa. Hackamore on kuolain, mutta siinä ei ole suuosaa. Siksi sanonkin sitä usein suuosattomaksi kuolaimeksi. Ja kyllä, se voi olla myös kova. Minä olen tullut siihen tulokseen, että menen mieluummin hackamorella, koska Lasse on tyytyväinen sen kanssa. Mielestäni se on ydinasia, että mitä mieltä hevonen on kuolaimesta. Minulla itselläni pysyy käsi huomattavasti tasaisempana kuin suuosallisella kuolaimella. Lasse liikkuu rennosti ja letkeästi, joten en näe hackamoren käytössä mitään ongelmaa.


Ei näytä Lasse kovin tyytyväiseltä normaali kuolain suussa... Aina kuolaimella Lasse aukoo suutansa koko ajan.



Kesä tule takaisin.... ♥

Kun taas hackamorella ja sidepulleilla hevonen on paljon tyytyväisemmän ja rennomman näköinen.


Ps.Siiri Kaskinen järjestää arvonnan blogissaan, kaikki sinne siis!

11 kommenttia:

  1. Hackamore on ihan hyvä kuolain. =)
    Ja olen samaa mieltä: Tärkeintä on, että hevonen on tyytyväinen. Varsinkin jos se on niin pienestä kiinni, niin aivan hyvin voi vaihtaa kuolainta hevosen mukaan.
    Kiva postaus! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ärsyttävää kun jotkut tuomitsee heti tietyt kuolaimet katsomatta ja tietämättä hevosta sen tarkemmin.
      Mukavaa että tykkäsit :)

      Poista
  2. Onhan se hackamore väärissä käsissä kova. Mut silti siel sais aikuinen MIES repästä voimiensa takaa, ennenku nenäpii oikeesti murtuis, et ihmiset pelkää ihan suotta hackamoreja. Lassen meno kyllä näyttää rennommalta hackamoreilla, joten jatka samaa rataa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki, kaikki kuolaimet ovat väärissä käsissä kovia :)
      Näin jatketaan :)

      Poista
  3. Hyvän päätöksen olet tehnyt hackamoreen siirtymisessä. Mutta minusta on hassua, että sitä sanotaan kuolaimeksi kun kuolain puuttuu ;).

    Ohjasajo, jee! Me ollaan mietitty ihan samaa. Ajattelin ennen pitkää hankkia Skinnykälle valjaat ja kärrit, sitten ois pitkät ohjat myös ohjasajoon. Haaveilen että mahdollisimman paljon ratsastettavia juttuja vois teettää sillä maastakäsin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä oli juuri kunnon tappelu ht.netissä :D

      Ohjasajo oli kyllä hauska lisä!

      Poista
    2. Ihanaa kun ihmisillä on aikaa ja energiaa tapella milloin mistäkin h(ais)t(apaska).netissä ;). Skinnystäkin on tusinoittain kuvia, joissa se varsasta asti mukeltaa kuolaintaan, seisoessaan ajaessa, ratsastaessaan, läpi koko sen elinhistorian. Ja ihan taitavankin ratsastajan ja ajajan käsissä (en nyt tarkoita itseäni todellakaan). Tuolloin voisi varmaan sanoa että jos hevonen saisi valita, se valitsisi kuolaimettomat? Sitä nuo Lassenkin kuvat minusta kertoo.

      Poista
    3. Äh, no siis kuolaimettomat tai hackamoret tässä tapauksessa ;), ennenkuin joku ehtii oikaista :D

      Poista
    4. olen täysin samaa mieltä kanssasi(jälleen kerran). Lassellakin on 99% kuolainkuvista suu auki, ja jos ei ole niin se kuva on todella harvinainen. Ja suu on auki myös niillä taitavemmilla.

      Poista
  4. huomaa kyllä selvän eron noista kuvista ! se ON tärkeintä että hevonen on tyytyväinen, nekin ovat erilaisia, toiselle hackamore sopii ja toiselle ei. kiva postaus :)!

    VastaaPoista