torstai 27. syyskuuta 2012

Ei ole totta.

Olen lueskellut monesta blogista ongelmia hevosten kanssa. Todella monen bloggaajan hevonen on sairastunut enemmän tai vähemmän vakavasti. Kasvainta kaviossa, erikoista päänheiluttelua, ruokatorven tukosta. Myös tuttavapiirissäni on monta hevosta ollut sairaana jollain tapaa. Olen huokaillut helpotuksesta ettei Lassella ole ollut mitään ihmeempiä, ellei sitä kuukauden kevyttä jaksoa lasketa.

No, kohtasi se epäonni sitten meidätkin. Tulin yövuorosta aamulla ja menin nukkumaan. Parin tunnin päästä puhelin soi. Olin niin sekaisin herätyksestä että nappasin puhelimen kainaloon tiukasti ja "hiljensin" sen näin. Sitten tajusin että puhelimeni soi. Katsoin näyttöä ja huomasin että tallilta oli soitettu. Väsymyksestä sekaisin ihmettelin että mitä asiaa heillä on. Varmaan Lasse on hajottanut jotain. Tai karannut. Tai jotain, ihan sama, minä jatkan unia.

Hetken kuluttua puhelin soi uudestaan ja tällä kertaa tajusin vastata siihen. Sain kuulla että Lassella on ikävän näköinen haava jalassa, ja että pitäisi varmaan soittaa eläinlääkäri. Hyppäsin sängystä, heitin vaatteet niskaan ja ajoin tallille (ihanaa kun talli on ihan kivenheiton päässä!). Siellä minua odotti surkean näköinen kolmijalkainen Lasse. Haava oli jo putsattu ja minulla meinasi itku päästä kun tajusin miten hyvin Lassea hoidetaan.

Tästä kuvasta näkee haavan paikan (se on tosin toisella puolella).

Soitin sitten eläinlääkärin ja hän saapui yllättävän nopeasti. Ensimmäinen kommentti minkä hän sanoi oli että "Taas" :D Meinasi alkaa vähän naurattamaan. Eläinlääkäri putsasi haavaa vielä lisää, rauhoitti hevosen ja kokeili että se ei ole luussa saakka. Sentin verran hänen työkalunsa upposi haavaan ja onneksi ei ollut mennyt luuhun saakka. Sitten hän pisti vielä penisiliiniä ja antoi meille hoito-ohjeet. Kaksi päivää Lassen on oltava karsinassa. Viisi päivää penisiliiniä 20ml aamuin illoin ja Finadyne-antibioottia/kipulääkettä kaksi pussia päivässä. Lisäksi haavaa pitää huljutella haalealla vedellä niin paljon kun vain viitsii, ettei siihen pääse kertymään pöpöjä. Minä pääsen taas treenaamaan pistämistä, voi apua... Onneksi Lasse on siinäkin niin mestariopettaja! Kun minä pistän, se seisoo aivan hievahtamatta.

Jos kipuilu ei lopu, on hevonen vietävä klinikalle. Nyt ei auta kuin toivoa että haava alkaa paranemaan hyvin.

Lasse oli niin kipeän näköinen että minuunkin sattui :( ei varannut yhtään painoa jalalle ja loppuajasta jo ihan puuskutti kun otti ilmeisesti sen verran voimien päälle. Onneksi rauhoittava helpotti tilannetta ja Possu sai jäädä nukkumaan karsinaan.

Tarkoituksemme oli lähteä HIHS:iin tänä vuonna, mutta luulen että tämän eläinlääkärilaskun myötä saan unohtaa sen tapahtuman. Olisihan se hienoa lähteä mutta ei ole yhtään ylimääräistä rahaa. Ja meiltä on kuitenkin niin pitkä matka Helsinkiin että se saa nyt jäädä. Asiat tärkeysjärjestykseen.

6 kommenttia:

  1. No höh!!! :( Pikaiset paranemiset Lasselle, toivottavasti ei ollut mitään pahempaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan että selvitään ilman klinikkareissua :) Toki sinne lähdetään jos haava niin vaatii.

      Poista
  2. Kyllä, mää uskon että se parantuu, kun noudatat lääkärin ohjeita ja muistat sitä harjailla hyvin (:

    VastaaPoista
  3. Voi Lassea... meillä on Kamilla ollut muutama tosi pahan näköinen haava milloin jalassa, milloin päässä tai ryntäissä, mutta aina on onneksi parantunut. Pikaista paranemista Lasselle!

    VastaaPoista
  4. Voi ei, voi teilläkin :(. Mä oon tehnyt ihan saman havainnon ja perskeles ei kyllä tarvis omalle kohdalle nyt tuommoisia vastaavia :(. Liittyyköhän se jotenkin syksyyn, syksy masentaa muutenkin monia ;). Paranemisia sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä mikä on, olen huomannut että joskus vain on huonompia vuosia :( Kiitos!

      Poista