sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Auts

Eipä voi muuta sanoa. Polvi on valtavan kokoinen ja aivan mustana, käsi ei kestä olla yhtään ilman kylmää ja joka ikiseen olemassaolevaan lihakseen sattuu. Lisäksi Petellä on oksennustauti, joka tarttuu aivan varmasti minuunkin. Täälläpäin ei mene vahvasti, mites muualla? :D

Tosian, eilen kävi vähän pahasti, kuten eddellisestä postauksesta voi lukea. Nyt vähän tarkempi postaus tapahtuneesta.

Ratsastin ilman satulaa kentällä. Lasse oli ihan ok, vähän energinen vain ja tarjosi koko ajan laukkaa ja yritti vähän kiemurrella alta pois. Lassehan ei osaa siis pukittaa ratsastaja selässä (niin ainakin luulin....). Menin aika pitkään, kun oli niin mukavaa vaan hömpötellä kentällä. Ylitimme pari kertaa pikkuisen esteenkin, joka oli varmaan 30cm?

Loppuraveja ravaillessa Petra tuli kentälle ja vaihdettiin pari sanaa. Yhtäkkiä, aivan varoittamatta Lasse veti aivan jäätävän pukkisarjan sillä seurauksella, ettei minulla ollut toivoakaan pysyä kyydissä. E tippunnut vielä ensimmäisestä pukista, mutta tasapainoni oli jo niin kadonut että alashan sieltä tultiin niin että rymisi. Petra oli katsonut että tipun ensin postilaatikkoa (joka on kentän nurkassa) päin, mutta pysyin kyydissä tielle saakka. Sitten oli vastassa tiekyltti, mutta onneksi tipuin ennen sitä. Tai onneksi ja onneksi, kivikovalle soratielle mätkähdin polvelleni/kädelleni/kyljelleni. Lasse jatkoi matkaa toiseen suuntaan. Ilmat iskeytyi keuhkoista pihalle, ja polveen sattui kovasti. Kun muistin taas miten hengitetään, huomasin ettei polvi olekaan suurin ongelma, vaan käsi joka oli ihan ihmeellisessä asennossa. Polvea väheksymättä, ei jalkakaan pitänyt painoani kun yritin nousta seisomaan... Petran ja Annan avustuksella päästiin Lassen kanssa talliin, jossa käteeni laitettiin heti kylmäpussi. Oli meinaan kipeä! Jouduin soittamaan Peten hakemaan, sillä en olisi pystynyt ajamaan autoa. Kotoa soitettiin heti terveyskeskukseen ja lähdettiin sinne.

Terveyskeskuksesta sain lähetteen Porin sairaalaan, kun eivät osanneet tehdä mitään ilman röntgeniä. Porissa pääsin nopeasti tutkimuksiin. Ensin otettiin vähän röntgenkuvia ja sitten analysoitiin niitä. Mitään ei ole murtunut kädestä, mutta pehmytkudokset ovat saaneet kovan tällin ja ovat siksi kipeät. Vielä on tosin pieni hiusmurtuman vaara, jos käsi alkaa turpoamaan ja mustumaan. Polvi on myös saanut kovan kolauksen ja kerännyt nestettä, mutta pitäisi helpottaa levossa. Sairaslomaa sainn 9.4. asti, joten tänä aikana en luonnollisestikaan ratsasta, vaan Silja hoitaa Lassen liikutuksen.

Kyllähän tämä vähän ottaa pattiin :D Ja huomasin tuossa aiemmin että kädessä on mustelma, eli todennäköisesti uusi tk-reissu edessä.

8 kommenttia:

  1. Auts! :S Pikaisia paranemisia! Miullakin oli muuten joskus polvessa nestettä yhden hevos"tapaturman" jälkeen ja puolen vuoden päästäkin jalka näytti vielä ihan hirveältä. Sitten piti käydä otattamassa nestettä pois lääkärissä ja nyt on kulunut vuosi tästä tapahtumasta ja jalka muuten toimii hyvin, mutta tunto on kokonaan mennyt tietystä kohdasta polvea. :S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyi, kamalaa kun kaikki pelottelee :D mutta toisaalta ihan hyvä vaan niin osaa suhtautua riittävän vakavasti näihin vammoihin. Mulla on polven sisäsyrjä aivan mustana tosiaan ja mustenee koko ajan enemmän...

      Poista
  2. Huhhuh, hienoa, ettei mitään pahaa ole. Toivottavasti kudokset kestää. Hiusmurtumakin on vielä suhteellisen pieni juttu. Pidetään peukut pystyssä sekä polven, että käden suhteen!

    Tajusin nyt vasta, että oot täältä Porin läheltä (tai lähikaupungeissa, kun Porin sairaalaan eksyit. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidetään juu, huomenna menen varmuuden vuoksi lääkärille vielä.

      Ja juu, Kpäästä ollaan :)

      Poista
  3. Voi ei :( Onneksi sulle ei käynyt pahemmin ja saikkukaan ei mikään hirmu pitkä ole!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jep, onneksi ei mennyt luita poikki :)

      Poista
  4. Voi että!!! Mutta onnea Lasselle kuitenkin - vaikka ei paljon viittis mokomaa kyllä sen tempun jälkeen onnitella... ;) 15-v ja kuulostaa ihan murkkuikäisen touhulta ;) Hyvä ettei sattunut paremmin. Viikko sitten mun tytöltä meni ranne kun hepo vähän takajalkojaan nosteli taaksepäin... tukilasta ja uudelleen selkään pari päivää sitten :)
    ps. linkitin sun blogin mun suosikkilistalle. Toivottavasti on ok? Jos ei ole niin poistetaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo en mäkään kauheesti halunnut onnitella mokomaa :D Mutta seuraavana päivänä se sai porkkanaa, kun lepyin sille :) On nämä hevosten kanssa sattuvat tapaturmat aina ikäviä, mutta kaikille niitä käy :/

      Ei tietenkään haittaa linkitys! :) Kiitos kovasti linkityksestä!

      Poista